Verohallinnon päätös:
27 § Jos palkansaajalla on käytettävissä yksityisajoihinsa työnantajan
Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 1 momentin ja 76 §:n 1
omistama, leasing-sopimuksella hankkima tai muulla tavalla järjestämä
ajoneuvolain (1090/2002) 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu polkupyörä,
verovelvollisen saama etu katsotaan polkupyöräeduksi. Työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella. Polkupyörään kiinteästi kuuluvat, erikseen hankitut lisävarusteet kuten ajovalot, lukitus ja nastarenkaat sekä pyöräilykypärä otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä lisävarusteiden arvo hankintahintaan. Työnantajan leasingsopimuksella hankkimasta tai muulla vastaavalla tavalla järjestämästä polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on leasing- tai muun maksun sekä työnantajan erikseen maksamien käyttökustannusten euromäärä kuukaudessa vähennettynä leasingyhtiölle tai muulle taholle maksettujen toimisto- ja käsittelykulujen euromäärällä. Käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa.
Jos polkupyöräetu on osa liikkumispalvelupakettia, edun raha-arvo
kuukaudessa on euromäärä, jonka vastaava etu maksaisi erikseen tarjottuna.
momentin 5 kohdan, sellaisina kuin ne ovat laissa 504/2010
Pyöräetu on luontaisetu
Verotuksessa luontaisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta palkansaajalle. Luontaisetu on työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke(tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön. Luontaisedussa palkansaaja saa vain käyttöoikeuden hyödykkeeseen, mutta palkansaajalla on oikeus käyttää pyörää vapaasti myös vapaa-aikanaan. Sen sijaan hyödykkeen omistusoikeus ei siirry palkansaajalle. Käyttöoikeus hyödykkeeseen lakkaa viimeistään työsuhteen päättyessä. Hyödykkeen, tässä tapauksessa polkupyörän, on oltava työnantajan omistama tai hallitsema. Palkansaajan itse hankkimat hyödykkeet, joiden kustannukset työnantaja korvaa palkansaajalle tai maksaa suoraan hyödykkeen luovuttajalle, eivät ole verotuksessa tarkoitettua luontaisetua.
Polkupyöräetuun katsotaan polkupyörän lisäksi kuuluvan polkupyörään kiinteästi kuuluvat, erikseen hankitut lisävarusteet kuten ajovalot, lukitus, polkimet, nastarenkaat, lokasuojat, tavarateline, soittokello sekä pyöräilykypärä. Pyöräetuun eivät kuulu nopeus-/matkamittarit, juomapullo, juomapulloteline, pyöräilykengät ja -vaatteet, pumppu, peräkärryt, lastenistuimet yms. Polkupyöräedun arvoa laskettaessa tuleekin nämä kustannukset lisätä hankintahintaan samoin kuin myös korkokulut, huolto- ja varaosakustannukset. Huolto- ja varaosakustannukset voidaan arvostaa 20e/kk eli 240e/vuosi. Mahdolliset rahoitus- tai leasing-kustannukset tulevat työnantajan maksettavaksi.
Pyöräetuun liittyvät sopimukset
1. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus
Vuoden 2021 alusta lähtien polkupyöräetu on tuloverovapaata 1200€/ vuosi viiden vuoden ajalle jaksotettuna (kokonaissumma 6000€). Jos työnantaja maksaa tai hyvittää työntekijälle enemmän kuin 1200€ vuodessa, ylimenevä summa katsotaan palkaksi ja siitä tulee maksaa tulovero ja muut sivukulut kuten muusta palkasta. Työantaja voi myös tarjota edun osittain esim. 500 euroon saakka vuodessa ja työntekijä voi halutessaan maksaa itse lisää. Pyöräedusta sopiminen on työnantajan ja työtekijän keskeinen sopimus. Pyöräetu voidaan tarjota palkan päälle (työnantaja maksaa) tai sitten se voidaan pidättää palkasta (työntekijä maksaa). Työnantaja voi siis pidättää pyörän kustannukset palkasta maksimissaan 1200€ / 12=100€/kk (työntekijä maksaa pyörän) tai tarjota sen palkan päälle tulevana etuna maksimissaan 1200€/12=100€/kk. Kummassakin tapauksessa rahoitus ja leasing-kustannus tulevat työnantajan maksettavaksi. Työnantajan tarjotessa pyörän palkan lisänä kuuluvat myös huoltoon liittyvät kustannukset työnantajan maksettaviksi. Kannattaakin sopia, mitä huoltoja tai korjauskustannuksia katsotaan sisältyväksi etuun. Se, millä tavoin etu työntekijälle maksetaan, on työnantajan ja työntekijän välinen asia eikä siitä tarvitse tehdä selkoa verottajalle.
Pyöräetu on voimassa niin kauan kuin työsopimus on voimassa. Mikäli työntekijä sanoo itsensä irti, joko käyttöoikeus pyörään loppuu tai työntekijä neuvottelee uuden työnantajansa jatkamaan entisen työntekijänsä leasing-sopimusta. Työntekijällä on myös mahdollisuus lunastaa pyörä omakseen.
2. Hankintasopimus
Polkupyörän oston tekee aina työnantaja. Työnantaja tekee hankintasopimuksen yhteistyössä polkupyörämyyjän kanssa. Työnantaja voi antaa työntekijälleen valtuudet hoitaa pyörän, varusteiden ja kypärän valitseminen asettamiensa sopimusehtojen mukaan, mutta tapahtumasta laskutetaan aina työnantajaa. Työnantajalla tai työntekijällä on sopimuksen mukaan mahdollisuus lunastaa pyörä omakseen polkupyöräliikkeeltä sovitulla jäännösarvolla, joka noin 5-10 % prosenttia pyörän hankintahinnasta.
3. Vakuutussopimus
Pyöränedun piiriin kuuluvan pyörän tulee olla vakuutettu yrityksen vakuutuksissa. Pyörä on aina työnantajan omaisuutta, vaikka työntekijällä on täysi rajoittamaton käyttöoikeus pyörään.
4. Ilmoitus kirjanpitäjälle
Polkupyöräedusta sovittaessa tulee ilmoittaa palkanlaskentaan palkan muutoksesta ja kirjanpitäjälle hankinnasta. Polkupyöräetuna hankitusta pyörästä voidaan tehdä poistoja.
5. Leasingsopimus
Leasingsopimuksissa on kyse käyttöomaisuuden pitkäaikaisesta vuokrauksesta. Leasingilla tarkoitetaan kolmikantaista järjestelyä, jonka osapuolina ovat pyöräetu-tapauksessa pyörän myyjä, rahoitusyhtiö vuokralleantajana ja yritys vuokralleottajana. Leasingsopimuksella pyörä saadaan käyttöön hankintahetkellä edullisemmin kuin ostamalla ja pyörä ei siirry sen käyttäjänä olevan yrityksen omaisuudeksi. Leasingissa yritys valitsee itse ensiksi myyjän (pyöräliike) ja hankittavan pyörän. Rahoitusyhtiö ostaa kyseisen pyörän itselleen ja vuokraa sen yrityksen käyttöön. Esineen myyjä ja vuokralleottajana oleva yritys eivät yleensä solmi sopimusta keskenään, vaikka heidän välillään käydään hankintaneuvottelut ja tavaran hallinta siirtyy suoraan myyjältä vuokralleottajalle. Rahoitusyhtiön rooli leasingissa on toimia rahoittajana ja yrityksen eli vuokralleottajan valitseman pyörän omistusoikeus siirretään myyjältä rahoitusyhtiölle vain siksi, että rahoitusyhtiö vuokraa sen yrityksen käyttöön. Siksi myös rahoitusyhtiön vastuuta vuokrattavasta tavarasta pyritään rajoittamaan. Yrityksen tulee siis vakuuttaa pyörä itse.
Leasingjärjestelyn tarkoituksena on, että vuokralle ottajana oleva yritys käyttää esinettä koko sen käyttöiän eli koko esineen elinkaaren. Leasingjärjestelyssä on ensiksi perusvuokrakausi, jolloin vuokra on suurempi, jotta rahoitusyhtiön kulut tulevat katetuksi. Sen jälkeen voidaan sopia jatkokausista, joissa vuokra on huomattavasti pienempi. Leasingsopimuksessa voidaan myös sopia yrityksen oikeudesta lunastaa pyörä sopimuksen umpeuduttua tiettyyn hintaan (jäännösarvo). Markkinoilla on nyt paljon myös pelkkään pyöräleasinkiin erikoistuneita firmoja, joiden kanssa leasingsopimuksen muodostaminen on vähän aikaa vievää ja helppoa.
Leasingin hyötynä on mm. se, että pyörän hankintakulut voidaan jakaa leasing-sopimuksen keston ajalle eikä koneen tai laitteen käyttöön saamiseksi tarvita suurta pääomapanosta. Leasing myös helpottaa käyttöomaisuuden hankintaa, ylläpitoa ja luopumista. Leasingin haittapuolena taas on se, ettei leasingsopimusta voi katkaista ilman lisäkorvausta kesken sopimuskauden.
Pyöräedusta säästöjä
Työnantajalle säästöjä
Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen pyöräetua ”palkankorotukseksi”. Tällöin pyöräetu tuo veroetua sekä työnantajalle että työntekijälle. Jos työnantaja maksaisi pyöräedun verran palkkaa työntekijälleen, summasta pitäisi maksaa palkan sivukulut samalla tavalla kuin normaalipalkasta. Kun työnantaja käyttää pyöräetua, etu näkyy palkassa, mutta sivukuluja ei tarvitse maksaa.
Pyöräetu on verovapaata 1200 euroon asti vuodessa yhtä työntekijää kohti, eli käytännössä 100 €/kk. Työnantaja voi vähentää kulut yhteisöverotuksessa. (Mm. osake-yhtiöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennys-kelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentin verokannan mukaan. Vähennyskelpoisia menoja ovat elinkeinotoiminnan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.)
Pyörä on normaali kalustohankinta, josta voi tehdä poistoja verottajan määrittäminen poistokäytänteiden mukaan. Vuoteen 2024 loppuun työnantajalla on oikeus tehdä 50% poistot uuden pyörän hankintahinnasta. Poistojen kautta pyörähankinta vaikuttaa yrityksen tuloverotukseen.
Mikäli työnantaja pitää pyörähankinnan maksimikustannuksina 1200€ vuodessa, tulee työnantajalle maksettavaksi vain leasingyhtiölle tai muulle taholle maksettavat toimisto- ja käsittelykulut. Muut pyörän hankintakustannukset työnantaja voi vähentää yhteisöverotuksessa.
Työntekijälle säästöjä
Jos pyöräetu sisältyy palkkaan:
Työsuhdepyörä on veroton hankinta 1200€ vuodessa 5 vuoden ajan (hankinnan maksimihinta 6000€). Veroprosentti laskee, kun enimmillään 1200€ osa vuotuista palkkaa tulee verovapaana (verotettavat tulot vähenevät).
Jos pyöräetu ei sisälly palkkaan:
Työsuhdepyöräetu vaikuttaa työntekijän tuloverotukseen. Työntekijän käteen jäävät tulot pienenevät, jos hän ottaa 1200€ pyöräedun samansuuruisen palkan sijaan, koska hänen verotettavat ansiotulonsa pienenevät. Suuruus määräytyy palkkatulojen mukaan: Mitä kovemmat tulot, sen kannattavampaa on ottaa osa palkasta verottomana polkupyöräetuna. Työntekijä voi käyttää työsuhdematkalippuja ja työsuhdepyöräetua yhtä aikaa. Niiden käyttö on verovapaata enimmillään 3400 euroon asti vuodessa.
Pyöräosaston myyjät kertovat mielellään lisää!
Keinänen Oy auttaa tarpeisiinne sopivan pyörän hankinnassa ja huoltosuunnitelman teossa. Kysy tarvittaessa lisää myös leasing-sopimuksista. Soita 010 396 4102 tai laita sähköpostia pyoramyynti@keinanenoy.fi . Tervetuloa kaupoille!
Yllä esitetyt arviot pyörien verokohtelusta perustuvat syksyllä 2020 verohallituksen ja Pyöräliiton tietoihin, jotka voivat muuttua. Keinänen Oy ei ota vastuuta, jos tulkinta joltakin osin muuttuu. Keinänen Oy ei ole vastuussa luontaisedun verokohtelusta miltään osin. Lisätietoa pyöräedusta voi lukea verottaja sivuilta.